Kirjoitus on julkaistu alunperin Aalto Leader’s Insight-blogissa 4.10.2016.

Mikä ihme on lohkoketju? Viime aikoina sana tai sen englanninkielinen alkujuuri ”blockchain” on vilahdellut taajaan suomalaisissakin tiedotusvälineissä. Otsikot kertovat, että lohkoketju muuttaa maailman, on megatrendi, ja yhtä iso asia kuin Internet. Mutta mistä oikeastaan onkaan kyse?

Pohjimmiltaan lohkoketju tarkoittaa näppärää keksintöä, jonka avulla voimme siirtää luottamusta sähköisten viestintäkanavien kuten Internetin yli. Tähän saakka Internetin yli on voinut siirtää lähinnä informaatiota: uutissivun informaatio kertoo mitä maailmalla on tapahtunut, Uberin applikaatio ohjaa lähellesi Uber-taksin ja laskuttaa luottokorttiasi, ja verkkopankkisi ilmoittaa, kuinka paljon tililläsi on rahaa. Mutta mistä tiedät, onko tämä informaatio luotettavaa?

Tähän saakka luotettava informaatio Internetissä on aina vaatinut jotain luotettua osapuolta. Luet uutisesi sivulta, jonka luotat näyttävän sinulle vain kohtuullisen luotettavia uutisia.  Uber ei myy niinkään kuljetuspalvelua, vaan luottamusta siihen, että auto tulee pyydettäessä, kuljettaja ei ryöstä sinua, ja luottokorttiasi ei laskuteta turhaan. Luotat verkkopankin näyttämän lukeman vastaavan tilisi todellista tilannetta, koska luotat pankkiin ja sen tietojärjestelmään.

Kuva 1: Henkilöllä on arvokasta tietoa, jonka hän haluaisi tallettaa jonnekin jotta tieto pysyy tallessa ja jotta hän voi todistaa, että tieto todella kuuluu hänelle.

Näille kaikille esimerkeille yhteistä on se, että luottamus informaatioon edellyttää keskitettyä tietovarastoa. Luotat uutissivuun, koska luotat siihen, että uutisten käpälöinti ei ole helppoa. Luotat Uberiin, koska luotat siihen, että epärehellinen kuljettaja ei pysty muokkaamaan Uberin tietokannassa olevaa arvosanaansa kovinkaan helposti. Luotat verkkopankkiin, koska luotat siihen, että pankin tilitietojen muuttamisesta ainakin jää jälki.

Kuva 2: Tähän saakka henkilön on täytynyt antaa tieto jonkin luotetun tahon keskitettyyn tietovarastoon.

Maailma toki toimii näinkin, mutta kaikesta tästä seuraa, että tietovarastoa hallinnoivilla on hallussaan paljon valtaa. Vaikka he eivät edes syyllistyisi epärehellisyyteen, suuri tietokanta on jo sinällään arvokas. Se myös tekee kilpailusta vaikeampaa: Uberin kanssa voi olla vaikea kilpailla, koska Uberilla on valtava tietokanta, johon ihmiset luottavat. Eivätkä keskitettyjen tietokantojen ongelmat edes pääty tähän.

Kuva 3: Muutkin henkilöt joutuvat luottamaan samaan palveluntarjoajaan. Mutta käyttääkö hän asemaansa väärin?

Tähän saakka ihmisillä ei vain ole ollut mitään vaihtoehtoa. Muut ratkaisut eivät ole olleet luotettavia, sillä kaikille avoin tietokanta on aina ollut altis väärinkäytöksille. Lohkoketjutekniikka kuitenkin muuttaa kaiken tämän. Nyt on mahdollista, jopa helppoa, rakentaa kaikille avoin, hajautettu transaktioiden lokikirja tai tietokanta, jonka sisältö voidaan kuitenkin todentaa, ja jonka väärentäminen jälkikäteen on vaikeaa tai mahdotonta.

Lohkoketjuun tallennetut tiedot voidaan salata niin, että niitä pääsee lukemaan vain oikeuksien haltija. Tietoja ei välttämättä tarvitse edes tallentaa itse lohkoketjuun; joissain tapauksissa riittää, että tiedostosta laskettu tarkistussumma talletetaan. Tästä huolimatta tietojen haltija voi tarvittaessa todistaa lohkoketjun ja tarkistussumman avulla, että esimerkiksi hänen oikeudessa esittämänsä sopimus tai todistus on todella sama kuin lohkoketjuun talletettu.

Kuvat 4 ja 5: Nyt henkilö tallentaakin tiedon salattuun “lohkoon,” johon vain hänellä on avaimet.

Tällä hetkellä lohkoketjutekniikan tunnetuin käyttökohde on bittiraha Bitcoin ja muut virtuaalivaluutat. Tekniikka kuitenkin mahdollistaa lähes kaikkien aikaisemmin keskitettyjen tietokantojen luotettavan hajauttamisen. Sellaisena tämä uusi tekniikka – protokolla luottamuksen siirtämistä varten – voikin mullistaa tapamme toimia aivan vastaavasti kuin tiedonsiirtoprotokollien kehittäminen mullisti elämämme Internetin myötä.

Olemme tällä hetkellä lohkoketjun suhteen samassa vaiheessa kuin olimme Internetin kanssa 1980-luvun lopulla. Kysymykseen ”mitä sillä voi tehdä” Internetin puolestapuhujat joutuivat tuolloin vastaamaan: ”no, sillä voi lähettää sähköisiä posteja.”

Aivan vastaavasti emme vielä tiedä kovinkaan hyvin, mihin kaikkeen ja miten lohkoketjutekniikka saattaa vielä vaikuttaa. Todennäköisiä esimerkkejä ovat mm. rahaliikenne, kaikki arvopaperit ja sopimukset, arkistot, pilvipalvelut, ja kenties tapamme organisoida yrityksiä. Lohkoketjutekniikkaan perustuvia hajautettuja startuppeja kilpailee jo mm. Uberin ja AirBnB:n kanssa, ja hurjimmissa visioissa siintää ”rahaliikenteen Google,” joka toisi halvan ja helpon tavan siirtää ja säilyttää arvoa kaikkien maailman ihmisten ulottuville. Nyt jo näyttää kuitenkin varmalta, että lohkoketjutekniikka on tulossa kovaa vauhtia, ja jos yrityksesi hyödyntää millään tavoin mitään tietokantoja tai tarvitsee luotettavia arkistoja mihinkään, lohkoketju saattaa jo lähitulevaisuudessa olla sinulle arkipäivää.  

Kuva 6: Kun henkilön lohko on osa lohkoketjua, hän pääsee lukemaan sitä milloin tahansa, mutta tietoa ei voi poistaa kaatamatta koko ketjua.

Syyskuussa käynnistynyt ReCon-hankkeemme tutkii lohkoketjun mahdollisuuksia erityisesti suomalaisten yritysten näkökulmasta. Ota yhteyttä, jos kiinnostuit asiasta!